14 toukokuuta, 2015

pieni suuri projekti

Meillä tahtoo olla niin, että rouvan ideoilla on isäntää työllistävä vaikutus... Monta vuotta on ollut ajatuksena hankkia yläkerran toiseen makuuhuoneeseen kaapit. Yhtenä päivänä päätin sitten näppäränä tyttönä ryhtyä tuumasta toimeen ja tilasin kaappien rungot Omtekilta. Tilasin kyllä kaikki rungot erillisinä jotta ne olisi helpompi kantaa yläkertaan. Kaapit eivät myöskään ole kuin kaksi metriä korkeat jotta hormissa oleva tuuletusventtiili ei peity. Ei siis pitäisi olla mitään ongelmaa...?



Mitä täällä tapahtuu...?

No eihän se ihan niin näppärästi käynytkään. Soviteltuamme ensimmäistä kaappia portaiden mutkaan ei auttanut kuin myöntää, että eihän se tässä meidän matalassa majassa taitu mitenkään. Onneksi tuo toteuttava osapuoli hoksasi ottaa kaiteen irti ja ei muuta kuin siitä kaappi suoraan huoneeseen. Sinnehän ne kaikki kolme nätisti asettuivat. Ja ilmanvaihtoventtiilikin jäi vielä näkösälle. Vähän hankala sitä on tietenkin tuolla kaapin päällä säädellä, saa ottaa sitten jakkaran avuksi.



Käytävää ylimääräisestä tavarastä tyhjentäessäni huomasin konkreettisesti miten pienilläkin esineillä saa ilmettä ja eloa tilaan. Ensin ajattelisi ettei tuollainen läpikulkutila kaipaa sen kummempaa kalustusta ja somistusta, mutta ehei, kyllä vaan kaipaa. Nurkassa seisoo jo ensimmäiseen omaan asuntooni hankkima lipasto joka kerää kaikenlaista sekalaista sälää lampuista pattereihin ja matka-adaptereihin. Lipaston päällä on talvisin lamppu antamassa kulkuvaloa (kattovalotkin toki löytyy), mutta näin iltojen valostuessa se on taas vaihtunut koristeoksiin. Seinällä on hyvä paikka siskojen poikien yksivuotiskuville. Siinä ne ovat mukavasti näkösällä ja täyttävät muuten tyhjää seinäpintaa.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä on portaiden mutkassa vartioiva papukaija. Se on alunperin siskoni itselleen hankkima, mutta muutti sitten meille. Siskon kissat ovat vähän järsineet lintua ja on se pari kertaa tipahtanut portaita alaskin (aina kun ei muista raivata ennen tavaroiden kantelua), mutta sitkeästi se on pysynyt kasassa. Nyt en osaisi edes kuvitella rappuja ilman sitä. Se näkyy myös kivasti alakerrasta katsottuna joten portaikko ei näytä liian autiolta.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos viestistäsi.